perjantai 6. heinäkuuta 2012

Hiekka silmissä ja uni hukassa


Huonosti nukuttuja öitä on nyt takana toistakymmentä. Alkukevään unettomuus hoidettiin pois nukahtamislääkkeillä eikä ongelmia moneen kuukauteen ollutkaan. Nyt juhannuksen jälkeen, kun yötkin tuntuvat olevan kovin valoisia, on unen kanssa taas ongelmia. Nukkumatti muistaa kyllä Miestä ja kissaa, mutta minun puoleni sängystä on tainnut tipahtaa pois herran kierrokselta.

Yleensä nukahtamisvaikeudet ovat tuoneet minulle muassaan omituiset ja levottomat unet; keväällä uneksin poikalapsesta, joka osoittautui lähemmässä tarkastelussa perunamuusi-möykyksi. Eikä suinkaan siksi ihanaksi äidin tekemäksi kodin-tuoksuiseksi muusiksi, vaan teolliselta haisevaksi hiutale-mummonmuusiksi. Suurin ongelma muusi-vauvassa oli se, etten tiennyt kummasta päästä sitä möykkyä olisi pitänyt imettää!

Maanantaina nähdään, auttaako pimennysverhon asentaminen nukahtamiseeni (olen kyllä napsinut niitä nukahtamislääkkeitäkin taas muutamana yönä, mutta kun niiden kanssa on koko seuraavan päivän ihan veto pois), vai palaavatko omituiset, yleensä lapsiin ja raskauteen liittyvät unet päiväjärjestykseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti